Ulkomaisen tutkinnon tunnustaminen voi avata tien työelämään Suomessa. Tutkintoliitteet auttavat liikkuvuutta entisestään.
”Tutkintojen tunnustamisen päätehtävä on helpottaa liikkuvuutta. Se edistää koulutuksen ja osaamisen arvostamista toisessa maassa”, Opetushallituksen tutkintojen tunnustaminen ja vertailu -yksikön päällikkö Carita Blomqvist kuvailee.
Yhä useampi suomalainen suorittaa korkeakoulututkintonsa ulkomailla. Toisaalta vapaa liikkuvuus Euroopan unionin alueella tuo Suomeen yhä enemmän ihmisiä muista Euroopan maista. Heillä on ulkomailla suoritettuja korkeakoulututkintoja.
Työnantaja Suomessa ei välttämättä tunne riittävän hyvin ulkomailla suoritettua tutkintoa. Työnantajalle saattaa olla epäselvää, minkätasoista tutkintoa ulkomailla suoritettu tutkinto vastaa Suomessa.
Jotta ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittanut tai ammattiin pätevöitynyt voi työskennellä ammattitaitoaan vastaavissa tehtävissä Suomessa, hän tarvitsee joskus virallisen päätöksen kelpoisuudestaan. Päätös vaaditaan moniin julkisen sektorin tehtäviin sekä esimerkiksi terveydenhuollon ammattien harjoittamiseen.
Kelpoisuudesta julkisen sektorin tehtäviin päättää Opetushallitus. Ammatinharjoittamisoikeuksista puolestaan päättävät alakohtaiset viranomaiset, esimerkiksi terveydenhuollon ammattien osalta Valvira.
”Tutkintojen tunnustaminen auttaa pääsemään eteenpäin toisessa järjestelmässä”, Blomqvist sanoo.
KYSYNTÄÄ RIITTÄÄ
Tutkinnon tunnustamista haetaan lomakkeella, jonka saa Opetushallituksen verkkosivuilta tai työvoimatoimistoista. Vuosittain hakemuksia jätetään noin 700.
Sähköpostikyselyjä tunnustamiseen liittyen tulee ainakin kymmenen joka päivä. Tunnustamistyön ohella yksikkö tiedottaa myös tutkintojen tunnustamisen apuvälineistä kuten Europassista.
”Kysyntää kyllä on!” Blomqvist naurahtaa. Opettaja on tyypillinen ammatti, jossa työskennelläkseen ulkomailla pätevöitynyt tarvitsee usein tunnustamispäätöksen. Suomessa opettajan virkaan on asetuksessa määritellyt kelpoisuusehdot. Opetushallituksen tutkintojen tunnustamisen yksikkö päättää siitä, täyttääkö ulkomailla suoritettu tutkinto vaatimukset. Kieltenopettajia on päätöstä hakevien joukossa paljon.
”Monesti tutkintoja ei tunnusteta suoraan, vaan hakijoilta vaaditaan esimerkiksi lisää opintoja. Opettajilta vaaditaan usein pedagogisia opintoja tai opetusharjoittelua”, Blomqvist selventää.
Tutkintojen tunnustamisen yksikkö tekee yhteistyötä muiden maiden vastaavien viranomaisten kanssa. Opetushallitus saa näin tarkempaa tietoa ulkomaisista tutkinnoista. Toisaalta Opetushallitus ohjeistaa ulkomaisia viranomaisia suomalaisista tutkinnoista.
”Jos suomalaisilla on vaikeuksia saada tutkintonsa tunnustettua ulkomailla, me voimme antaa ulkomaisille viranomaisille tarkentavaa lisätietoa. Suomalaisella koulutusjärjestelmällä on hyvä maine, ja ongelmia on harvoin”, Blomqvist kertoo.
EUROPASS TUTKINTOJEN TUNNUSTAMISEN APUVÄLINEENÄ
Europass-kokonaisuuteen kuuluvat kansainväliseen käyttöön tarkoitetut tutkintotodistuksen liitteet: ammatillisen tutkintotodistuksen liite (Certificate Supplement) ja korkeakoulutodistuksen liite (Diploma Supplement). Liitteet antavat lisätietoja tutkinnon tasosta ja siitä, minkälaisen pätevyyden se antaa työelämässä tai jatko-opintoja varten. Ne edistävät osaltaan tutkintojen tunnustamista ja siten liikkuvuutta.
”Suomessa ja monissa muissa maissa kaikki korkeakoulusta valmistuvat saavat automaattisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun tutkintotodistuksen liitteen. Ammatillisen tutkintotodistuksen liitteen opiskelija saa oppilaitoksestaan pyynnöstä, tai hän voi itse tulostaa sen Europass-verkkosivujen tietokannasta”, Blomqvist kertoo.
Europass-liitteiden käyttö ja tunnettuus lisääntyy kaikissa EU-maissa, Blomqvist sanoo. Silti kaikki työnantajat eivät välttämättä vielä tunne Europass-asiakirjoja.
Blomqvist korostaakin, että liitteitä pitäisi myös käyttää, jotta niiden tunnettuus lisääntyisi. ”Jos niitä käytetään hyvin, niistä tulee tarpeellisia. Liitteet antavat hyödyllistä lisätietoa”.
Myös muut Europass-asiakirjat helpottavat liikkuvuutta Euroopassa. ”Esimerkiksi CV on yhteismitallinen, ja toimii kaikissa EU-maissa.”
